haava

Menneisyys on aina edessämme

jutta pienenä 2

Eilisen blogin jälkipuinnissa minua haastettiin vastaamaan itse näihin kysymyksiin. Ymmärsin tässä, että olen jo vastannutkin elämän varrella useaan otteeseen jokaiseen näistä kysymyksistä. Itse asiassa, jos ei tällaisia kysymyksiä opi elämänsä aikana käsittelemään, niin löytää itsensä koko ajan samankaltaisista tilanteista uudestaan ja uudestaan. Menneisyyden kipeät haasteet tulevat koko ajan eteen oppimistarkoituksessa, kunnes ne kohtaa ja käsittelee. Sen jälkeen on vapaa elämään uutta vaihetta.

Miksi oppimisen kohdat on sitten niin vaikeita havaita?

Ei niitä olisi vaikea havaita, jos huomaisimme ne aina läsnä ollessamme. Haasteelliseksi ne tekee se, että meillä on kiire kokea jotain muuta kuin sitä, mikä on epämukavuusalueella. Jokainen haaste, joka meissä kaipaa huomiota, tarvitsee aika ajoin läsnäoloa, keskittymistä ja muutosta. Ennen kuin otamme TÄYDEN vastuun itsestämme, haluamme vain delegoida syyn haavoistamme itsemme ulkopuolelle.

Haavojen käsittely kaipaa joskus oman läsnäolon lisäksi myös ulkopuolista apua. Joskus emme itse pysty pysähtymään ja havaitsemaan, mitä menneisyydestä kumpuavaa oppituntia juuri nyt käydään läpi.

Yleensä kuitenkin riittää, kun kääntää kameran itseensä ja alkaa havainnoida mieltään ja kehoaan: minkälaisia valintoja tässä hetkessä tekee ja miten niiden seurauksiin reagoi. Tätä kannattaa tehdä itselleen näkyväksi esimerkiksi kirjoittamalla ja muiden kanssa jakamalla. Näin pääsee kärryille siitä, mikä este tulee näkyväksi tässä hetkessä.

Liimataan ehjäksi rikkinäinen suhde

file000724534404

Leikitään hetki ajatuksella suutarista, jolle voisi viedä paikattavaksi vaikka rikkinäisen ihmissuhteen. Käyttäisikö suutari hänelle niin tuttua superliimaa?

 Ystäväni työkaveri on muuttunut ailahtelevaiseksi. Hän on ilkeä ja kohtelee ystävääni kylmästi. Mitä tekisi VIISAS suutari tämän ihmissuhteen kanssa?

Suutarin liimaa tarvitaan kipeästi. Jos ystäväni saisi päättää, niin työkaverin suu liimattaisiin kiinni ainakin viikoksi. Mutta jos kyseessä onkin VIISAS suutari, niin hän näkee syvemmälle ja tietää mitä ilkeilyn takana luuraa…

Epävarmuutta siellä ainakin on.

Työkaveri luulee koko ajan, että ystäväni on hänelle vihainen, vaikkei tämä mielestään edes osaa olla vihainen.

Eli viisas suutari näkee epävarmuuteen asti ja liimaa haavan, jonka joku on aiheuttanut keskellä jotain herkkää ikäkautta.

Ystäväni on lähipäivinä kokenut valtavan nytkähdyksen omassa elämässään, mikä saattaa näyttää työkaverin silmissä vihaisuutena tai hänelle outona määrätietoisuutena. Se voi vaikuttaa hyvinkin pelottavalta…

Miten ystäväni voisi auttaa työkaveriaan? Miten hän voisi tukea viisasta suutaria työssään? Viisas suutari tarvitsee apulaisikseen enkelisuutareita. Ne kun ovat aina valmiina uudistamaan sisäisiä rikkoutumia. Suutari hyödyntää apulaisia (vaikka voisi käyttää itsekin ihmeliimaansa), sillä meidän tulee oppia luottamaan siihen, että kivusta seuraa aina uutta kasvua ja ehyempää elämää.

 Ystäväni päätti siis olla rohkeasti oma itsensä työkaverin edessä ja tukea häntä niillä taidoilla, joita on itse saanut oppia. Lisäksi ystäväni lähettää toiveen enkelisuutareiden neuvostolle. Hän on oppinut luottamaan enkelineuvoston tehokkuuteen, ja tietää että työkaverin haavat liimataan umpeen mahdollisimman pian.

 

Inspiraatiosanana oli ’suutari’ (Annika Sinisalmi)