kaipuu

Kaipuun kraateri

www.maailmanmatkaaja.fi

Heräsin toissayönä niin kovaan emotionaaliseen kipuun, että tuskan irvistykseen vääntynyt naamani oli revetä liitoksistaan. Olin tipahtanut kraateriin, jota olen koko elämäni ajan vältellyt. Se kraateri, josta olen saanut tietoa kaivatessani tai janotessani jotakin, on syntynyt jo vauvana. Se on syntynyt väärinkäsityksestä, kun luulin että rakkaus on jotain, mitä muut ihmiset minulle antavat. Näin iso ja tuskallista tyhjää täynnä oleva kraateri oli muodostunut rakkauden kaipuustani, jota yritin täyttää kaikenlaisilla keinotekoisilla konsteilla.

Vaikka olin kuljettanut rekkalasteittain koulussa ja harrastuksissa jaettavia tunnustuksia ja numeroita kraateriin, se ei riittänyt. Vaikka nuoruudessa bailasin ja keräsin kannuksia miesten kaatajana, se ei riittänyt. Vaikka nuorena aikuisena tein töitä kuin hullu, opiskelin ja sain ammatin, ei kraateri juurikaan täyttynyt. Vaikka perustin ihanan oman perheen, sain lapset ja luulin keski-ikään ehtiessäni löytäneeni onneni, en saanut kaipuutani sammumaan. Vaikka löysin läsnäolon ihanuuden ja työstin itseäni ahkerasti eri tilanteissa, aina tipahdin välillä oloon, jossa kraateri muistutti kolealla olemassaolollaan.

Luotan, että olen jo ennen syntymääni saanut täyden oikeuden olla aina rakastettu, arvokas ja hyvä ihminen. Väärinkäsitykseni on vain väärinkäsitys, jonka voin nyt oikaista. Se on vauvan tulkinta elämästä, perususkomus, jonka voin korjata nyt, kun sen niin kivuliaasti tiedostan. Minun ei tarvitse enää hamuta seksiä, toisten ihmisten hyväksyntää tai ihailua, ruokaa, saavutuksia tai erilaisia kokemuksia, voidakseni olla rakastettava, rakkaudessa elävä ja arvokas ihminen.

Laitan silmät kiinni ja käyn katsomassa kraateria. Se on pienentynyt kymmenesosaan alkuperäisestä. Saan valtavan sisäisen mielihyvän tunteen, kun tiedän että pian sitä ei enää ole ja voin aina nauttia ja iloita siitä, että minä olen minä.

Rakkaus on avautumista, osa III

By Natureworks

By Natureworks

 

Itsensä haastaminen avaa rohkeuden rakkaudelle

Myötätunto avaa sisimmän rakkaudelle.

Tarkoitus avaa energian rakkaudelle

Anteeksianto avaa solmun rakkaudelle

 

Kaipuu eteenpäin

Hän eli varhaiset vuotensa hyvin rajoittuneessa yhteisössä. Lapsuusvuosina selvisi, etteivät yhteisön sisällä asiat olleet niin kuin piti. Tapahtui paljon sellaista, josta hänen kokemuksensa oli täysin toinen kuin yhteisön opetus. Hän tunsi olevansa yksin silloinkin, kun ympärillä oli kymmenittäin ihmisiä. Sellaista yksinäisyyttä on vaikea tavoittaa edes ollessaan oikeasti yksin. Silloin on henkisesti täysin tyhjä.

 

Hänellä oli valtava kaipuu kuulua johonkin, missä tulisi hyväksytyksi ja rakastetuksi. Hänellä oli suuri ihmisikävä ja samalla hän tunsi tulleensa hylätyksi kerta toisensa jälkeen. Hän halusi yhtä aikaa vapaaksi ja kuulua joukkoon. Hänellä oli myös kaipuu päästä eteenpäin ja haastaa itseänsä. Hän ei vaan millään löytänyt sopivaa suuntaa.

 

Samalla hetkellä, kun hän tunnisti sisällään olevan kaipuun, kivun ja surun, hän pääsi etenemään suoraan haaveen rajalle. Haaveena oli elää vapaana ja itsenäisesti ajatellen. Näin kaipuu ja haave sulautuivat yhteen. Ennen pitkää hän huomasi päässeensä eteenpäin ja huomasi elämällään olevan tarkoituksen. Hän löysi myös monesti kadoksissa olleen myötätunnon osaksi jokaista arkipäivää.

 

Kun tulee tietoiseksi kaipuun ja haaveen olemassaolosta, ja kun uskaltaa sanoa ne ääneen, alkaa tapahtua ihmeitä.

 

Nyt jo keski-ikäisenä naisena hän elää itsenäistä elämää omassa kodissaan. Hän on kiitollinen elämän joka hetkestä ja löytää iloa sieltäkin, missä sitä ei luulisi olevankaan. Hän antaa itselleen ja muille asioita anteeksi. Hän elää vapaana luottamuksen syleilyssä ja saa siitä sellaista voimaa, josta ei aiemmin tiennyt mitään.

 

Laatineet: Ulla & Jutta
Inspissanat: Ulkopuolinen, tyhjä, kaipuu, haave (Siv Kaukinen)